Kun välittäminen satuttaa – päihdeperheen läheiset

Kuva: Pexels

Se oli kaunis kesäpäivä, kun istuimme ystäväni perheen olohuoneessa. Paikalla oli perheen kaksi alakouluikäistä lasta sekä ystäväni, täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva nuori. Perheen äidillä oli paljon ihania suunnitelmia päivälle: yhteinen piknik uimarannalla ja illalla jäätelöt leikkipuistossa. Äiti vaikutti kuitenkin levottomalta ja kävi toistuvasti vessassa. Jokaisen wc-käynnin jälkeen hänen käytöksensä muuttui hieman hilpeämmäksi, rennommaksi ja varomattomammaksi, kunnes hän lopulta nukahti juopuneena sohvalle.
”Ei me taideta lähteä rannalle tänäänkään”, sanoi toinen lapsista katsoessaan nukkuvaa äitiään. Ja niin siinä kävi. Iloiseksi suunniteltu päivä muuttui nopeasti apeaksi pettymykseksi.
Lapsista huomasi, etteivät he enää täysin luottaneet äidin lupauksiin, eikä päivän suunnitelmien kariutuminen tullut heille yllätyksenä. Pettymys oli hiljaista, mutta lähes odotettua. Perheen ulkopuoliselle tämä näky oli kuitenkin sydäntä särkevä. Tilanne paljasti konkreettisesti sen, miten päihdeongelma heijastuu lapsiin – ei vain yksittäisinä hetkinä, vaan vähitellen rakentuvana epävarmuutena ja luottamuksen rappeutumisena.

Näkymätön kuorma läheisten harteilla

Arvioiden mukaan jokaista päihteiden ongelmakäyttäjää kohden on noin viisi läheistä, joihin käytön haitat ulottuvat. Läheisiin voi kuulua perheen lisäksi myös sukulaisia ja ystäviä, jolloin yhden ihmisen päihteidenkäyttö voi vaikuttaa useamman ihmisen elämään ja ihmissuhteisiin. Läheiset voivat kokea häpeää tai kuormitusta ja vetäytyä sosiaalisista suhteista, tai käyttää paljon voimavarojaan arjen tasapainottamiseen sekä päihdeongelmaisen tukemiseen. Tämä voi näkyä ongelman piilotteluna, käytöksen selittelynä ja omista tarpeista tinkimisenä. (Sininauhaliitto 2026.)
Päihdeongelma kehittyy usein vähitellen, minkä vuoksi sitä voi olla läheisen vaikea tunnistaa. Pitkittyessään päihdeongelma heikentää vuorovaikutusta ja ihmissuhteiden laatua: riidat lisääntyvät ja luottamus murenee. Päihteidenkäyttäjä ymmärtää tilanteen usein vasta, kun suhde on kuormittunut niin paljon, ettei se enää asetu osaksi tavallista elämää. (Sininauhaliitto 2026.)

Kun koti ei olekaan turvapaikka – ulkopuolisen nuoren silmin

Tuona kesäpäivänä veimme ystäväni kanssa hänen sisaruksensa jäätelölle viereiseen leikkipuistoon, vaikka tiesimme, että äiti saattaisi suuttua asiasta. Perheen isä oli töissä, mutta työpäivän jälkeen myös hän haki rentoutusta alkoholista. Myöhemmin samana iltana ystäväni tuli luokseni yöksi. Yöllä ystäväni puhelin soi ja soittajana oli nuorempi sisarus. Vanhemmat riitelivät ja lapset olivat paenneet rappukäytävään piiloon. Paikalla olevista sisaruksista vanhempi oli jo soittanut poliisille.
Tällaiset viikonloput olivat heille arkipäivää, vaikka vanhemmat eivät myöntäneet alkoholiongelmaa. Perheen sovitut suunnitelmat peruuntuivat usein alkoholinnauttimisen jälkeen äidin ''migreenikohtausten'' vuoksi. Myös sosiaalitoimelle tilannetta seliteltiin parhain päin. Kerran yökyläillessäni ystäväni luona saimme lähtöpassit kesken yöunien: isä ilmoitti, ettei heidän kotinsa ole “mikään hotelli”, ja lähetti meidät ulos.
Erityisen vahvasti mieleeni on jäänyt ystäväni videopuhelun kautta näyttämä joulu. Vanhemmat olivat sammuneet sohvalle jo ennen jouluruokaa tai lahjojen avaamista. Juhla, jonka pitäisi olla lapselle vuoden odotetuimpia hetkiä, kääntyi jälleen pettymykseksi – eikä lasten kasvoilla näkynyt enää edes yllättyneisyyttä. Turvallisessa kotiympäristössä kasvaneelle nuorelle tällaiset tilanteet olivat järkyttäviä ja vaikeasti ymmärrettäviä.

Avoimuus, rehellisyys ja rajat – läheisen työkalut

Läheisen tuki päihdeongelmaiselle rakentuu avoimuuteen, rehellisyyteen ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Huolesta ja omista havainnoista tulisi puhua suoraan ja rauhallisesti, mutta ilman syyttelyä, sillä päihdeongelmaan liittyy usein häpeää ja sen tunnistaminen voi olla vaikeaa myös itse henkilölle. On olennaista kuunnella päihdeongelmaista ja pyrkiä ymmärtämään hänen näkökulmaansa tilanteesta. Ammatillisesta näkökulmasta läheisen tuessa keskeistä on tarjota tietoa erilaisista avun mahdollisuuksista sekä rohkaista päihdeongelmaista hakeutumaan tuen piiriin, samalla huomioiden, että muutos on usein hidasta ja sen lähtökohtana täytyy olla henkilön oma motivaatio. (Mielenterveystalo 2026.)
Läheisen oma jaksaminen on yhtä tärkeää. Rajojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen tukee läheisen omaa hyvinvointia ja auttaa erottamaan oman vastuun toisen ihmisen ongelmista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sellaisista tilanteista kieltäytymistä, jotka kuormittavat läheistä tai ylläpitävät haitallista käyttäytymistä. (Tommila 2024.)

Vaikutus moninkertaistuu, kun apu kohdistuu oikein

Sosiaalialalla päihdeongelmaa ei voida tarkastella vain yksilön ongelmana, sillä sen vaikutukset ulottuvat koko lähipiiriin. Erityisesti lapset ovat haavoittuvassa asemassa ja voivat kärsiä turvattomuudesta sekä riittämättömästä emotionaalisesta tuesta. Tämän vuoksi kaikille perheenjäsenille tulisi tarjota tietoa, tukea ja mahdollisuuksia käsitellä omaa tilannettaan. Näin voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja edistää koko perheen hyvinvointia sekä arjen hallintaa.
Katariina K.
 

Lähteet:

Mielenterveystalo. Miten voin auttaa päihteitä käyttävää. Viitattu 27.4.2026. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/paihteet/miten-voin-auttaa-paihteita-kayttavaa

Sininauhaliitto. Kuka on päihderiippuvaisen läheinen. Viitattu 27.4.2026. https://www.kuivinjaloin.fi/tietoa-laheisille-2/kuka-on-laheinen/

Tommila, K. 2024. Alkoholistin läheisten rajojen asettaminen: Kuinka asettaa terveitä rajoja päihderiippuvaisen kanssa. Viitattu 27.4.2026. https://www.raiteille.fi/blog/alkoholismi-l%C3%A4heisten-rajojen-asettaminen-kuinka-asettaa-terveit%C3%A4-rajoja-p%C3%A4ihdeongelmasta-k%C3%A4rsiv%C3%A4n

Tekstin kieliasun parantamiseen on käytetty ChatGPT-tekoälyohjelmaa. 


Kommentit

  1. helykarita30. huhtikuuta 2026 klo 1.18

    Puhutteleva kirjoitus alkoholiriippuvuuden vaikutuksista lähipiiriin. Tätä oli mielenkiintoista lukea, kun kerroit aiheesta kokemuspohjaisesti, miltä ongelmat voivat näyttäytyä ja tuntua päihdeperheessä lapsien kaverin näkökulmasta, sekä tietoa aiheesta lähteisiin viitaten.

    Kirjoituksestasi tulee esiin, kuinka moninaisesti päihteiden käyttö voi näkyä lasten arjessa: turvattomuuden kokemuksina, luottamuksen puutteena ja yleisenä epävarmuutena. Päihde-ongelmaisten perheiden tilanne vaikuttaa haastavalta, kun riippuvuus kehittyy vähitellen ja ongelmat alkavat kasaantua, eikä päihderiippuvainen välttämättä myönnä tai havaitse itse ongelmaa. Perheen lapset saattavat myös olla kasvaneet pienestä asti arkeen, johon päihteet kuuluvat ja se on heille normaalia.

    Vaikuttaisi, että päihdeongelman tuoma tilanne on haastava havaita ajoissa, niin läheisten kun itse päihderiippuvaisen osalta. Myös aiheeseen liittyvä häpeä voi hankaloittaa avun hakemista. On hyvä, että tietoa on aiheesta saatavilla, jotta ongelmiin voitaisiin hakea apua, ennen kuin ne alkavat kasaantua.
    -Heli H.

    VastaaPoista
  2. Jasmi8. toukokuuta 2026 klo 8.59

    Tämä oli loistavasti kirjoitettu ja erittäin mieleenpainuva kuvaus siitä millaista elämää päihdeongelmaisissa perheissä koetaan.
    On todella sydäntä särkevää kuvitella sen pienten lasten tunne siitä miltä tällaiset kokemukset tuntuvat. Miten he kokevat, kun ainoat turvalliset ihmiset heidän elämässään aiheuttavat tällaista pettymystä, pelkoa ja kipua. Heille se on tavallista elämää, siinä missä muille lapsille pyöräily retkelle meneminen vanhempien kanssa.

    Haluaisin tässä kommentissa konkretisoida toista näkökulmaa. On todella tärkeää puhua lapsen/nuoren kokemasta ahdingosta kun vanhemmat ovat päihderiippuvaisia sekä sen vaikutuksista lapsen sekä nuoren koko elämään.
    Vanhempi joka on päihderiippuvainen ei välttämättä ymmärrä käyttönsä vaikutusta lapsiin. Sitä voidaan käsitellä siten, että vanhempi kokee ettei kyseessä ole ongelma vaan puhtaasti viihde käyttöä joskus. "En juo kuin muutaman joskus" jolloin käyttöä helposti vähätellään koska ajatus on ehkä ollut alkujaan sellainen. Vanhemman tahtotila yrittää pitää yllä lapsien hyvinvointia ja ylläpitää heille asioita on haastavaa, koska voimavarat eivät tunnu riittävän ilman päihteitä. Vanhempi saattaa pitkäänkin yrittää pitää tätä yllä.

    Päihderiippuvuuden myöntäminen on vaikeaa, sillä vanhempi saattaa luoda stereotypian päihderiippuvaisesta ja ajattelee itsensä olevan erilainen. Hän voi myöskin olla, sillä päihderiippuvuutta esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Työssäkäynti, varallisuus tai vastaava eivät ole esteitä päihderiippuvuuden syntymiselle. Yhtenäistä näillä kuitenkin on sen suuri vaikutus lasten ja nuorten elämään.

    VastaaPoista
  3. J. Husu8. toukokuuta 2026 klo 9.04

    Hei!
    Kiitos koskettavasta kirjoituksesta, tuntui että pääsin kokemaan ystäväsi perheen kokemaa tilannetta paikan päälle, niin elävästi kirjoitit. Kauheaa miten lapsilla ei ole luottamusta omiin vanhempiinsa, miten he pystyvät jatkossa luottamaan tuntemattomiin ihmisiin? Mahdollisesti periytyvän alkoholismin ja henkisten arpien kanssa tulevaisuuden näkymät lapsella voi olla synkät. Varmasti kuvailemallasi perheellä helpotti sisarukset, tilanteessa ei tarvinnut olla yksin.

    Järkyttävää, että yhden ihmisen päihdeongelma voi vaikuttaa jopa viiteen läheiseen, se on isossa kuvassa järjetön määrä, Suomessa kun on niin paljon esim. alkoholismia. Tosi hyvin laitoit ohjeita, kuinka läheinen voi ottaa päihdeongelman puheeksi. Uskon että todella monet kieltävät päihdeongelmansa, se alkoholi voi olla heidän paras kaverinsa, siitä on vaikea luopua. Meidän täytyy tukea päihteidenkäyttäjän läheisiä myös pitämään omat rajansa, uskon että se on läheiselle tosi vaikeaa. Varmasti monet läheiset myös mahdollistavat rakkaansa juomista oman jaksamisensa uhalla, uskon että silloin meitä tarvitaan läheisen auttamisessa eniten.
    Kirjoituksesi on hyvä muistutus, että meidän ammattilaisina tulee huomioida myös päihteiden käyttäjän läheiset ja varmistaa heidän hyvinvointinsa. Kirjoituksessa erityisen hyvää oli se, että kirjoitus oli kokemukseen perustuvaa eikä pelkästään lähteisiin perustuvaa tietoa, jota sitäkin tosin oli riittävästi.
    Kiitos niin paljon,
    J. Husu

    VastaaPoista
  4. JenniH.10. toukokuuta 2026 klo 3.54

    Kiitos todella tärkeän ja koskettavan aiheen käsittelystä! Blogipostauksessasi yhdistyi hienosti sekä teoria että käytännön kokemus. On sydäntä särkevää lukea lasten kokemuksista alkoholistiperheessä. Tekstissäsi kuvastui selvästi, kuinka vanhempien alkoholinkäyttö vaikutti lapsiin ja millaisia seurauksia siitä koitui. Koskettavaa oli myös mainintasi siitä, miten päihteiden käytön haitat kohdistuvat koko lähipiiriin, tehden siitä raastavan, moniulotteisen ongelman.
    Analyysisi perusluottamuksen ja turvallisuuden tunteen haavoittuvuudesta päihdeperheessä oli vaikuttava. Toit hyvin esiin sen, miten ennakoimattomuus vaurioittaa lapsen sisäistä turvallisuuden tunnetta ja jatkuva lupausten peruminen luottamusta tulevaan. Jäin pohtimaan tätä kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta: kun vanhemman sensitiivisyys katoaa päihteiden myötä, lapsen kokemus maailmasta muuttuu pelottavaksi, jolla puolestaan on kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa minuuden kehittymiseen.

    Erityisen hyvä huomio tekstissäsi oli se, miten syvälle menevät jäljet lapsuuden turvattomuus jättää. Tämä korostaa entisestään varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palveluiden merkitystä. Tulevina sosionomeina tulemme kohtaamaan työssämme näitä lapsuudessa syntyneitä ”näkymättömiä haavoja”, ja voimme pohtia, miten saisimme alkoholismin ylisukupolvisen kierteen katkaistua tarpeeksi varhain? Kuinka tehostamme näiden perheiden löytämistä, joiden tilanne vaatii puuttumista? Miten voisimme lisätä lapsen resilienssiä tilanteissa, joissa kotiympäristöä ei saada välittömästi vakaaksi? Usein onneksi jo yksikin turvallinen aikuinen voi toimia turvasatamana epävakaissa kotioloissa elävälle lapselle.

    Kiitos myös tekstisi sisältämästä informaatiosta koskien läheisten työkaluja päihderiippuvuuden katkaisuun. Läheisten huoli ja sen puheeksi ottaminen on merkityksellinen herättävä tekijä ja raitistumisen liikkeellepaneva voima päihderiippuvaisen mielessä. Tämä saa hyvällä onnella aikaan tarvittavan motivaation raitistumiseen.
    Korostit tekstissäsi myös erittäin tärkeää pointtia: läheisen omaa jaksamista. Kuten tekstissä mainittiinkin, päihderiippuvuus on koko perheen ja jopa koko lähipiirin ongelma, jossa myös läheiset väsyvät. Myös heidän on saatava apua selvitäkseen vaikeiden aikojen yli.

    JenniH.


    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit