Kokemuksesta voimavaraksi

Kuva: ChatGPT

Vanhemman alkoholinkäyttö on lapselle ongelmallisempaa, kuin monet haluavat uskoa. Suuriosa suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia ja jopa neljännes nuorista kärsii vanhempiensa alkoholin käytöstä aiheutuvista haitoista sekä joka viideskymmenes nuori kokee usein toistuvaa haittaa. (A- klinikkasäätiö 2026.)

Kasvoin perheessä, jossa vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttivat merkittävästi lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Vaikka kokemukset olivat monella tavalla raskaita ja turvattomia, olen aikuisiällä pystynyt käsittelemään niitä sekä rakentamaan niiden pohjalta vahvan motivaation tehdä työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Olin 12-vuotias, kun pikkusiskoni menehtyi. Menetys vaikutti koko perheeseen syvästi ja laukaisi äidilläni vakavan masennuksen, jonka myötä hänelle kehittyi vaikea alkoholiongelma. Vanhempani olivat eronneet jo aiemmin, ja asuin pääasiassa isäni luona, mutta äidin tilanteen vaikutukset näkyivät arjessani jatkuvasti. Kannoin jatkuvaa huolta äidin selviytymisestä hänen useiden itsemurhayritysten vuoksi, edes täysin ymmärtämättä käsitettä kuolemasta. Vanhempien välinen yhteistyö oli haastavaa, ja sisarusteni kanssa jouduimme usein vanhempiemme ristiriitojen keskelle. Elimme lähisuhdeväkivallan keskellä molemmissa kodeissamme, eikä turvallista kasvuympäristöä ollut.

Kodissa vallitsi pitkäaikainen turvattomuuden tunne ja jouduimme lapsina kantamaan vastuuta tilanteista, jotka eivät kuuluneet meille sekä toimimaan ajoittain myös vanhempiemme emotionaalisena tukena. Myöhemmin myös isälleni kehittyi päihdeongelma, mikä lisäsi entisestään perheen epävakautta.  Jouduimme nuorina huolehtimaan arjesta pitkälti itsenäisesti ilman turvallista aikuisen tukea.

Lapset, joiden vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia kokevat usein huolta vanhemmistaan. Tämä voi näyttäytyä lapsen varhaisena vastuunottona asioista, jotka kuuluisivat aikuisille ja tämä voi käydä lapselle kohtuuttoman raskaaksi. (MLL 2026.)

Lapsuudessani olin lastensuojelun asiakkuudessa, mutta kokemukseni mukaan tilanteeseemme ei puututtu riittävästi. Vaikka kerroimme perheemme tilanteesta avoimesti, emme kokeneet tulevamme aidosti kuulluiksi. Jälkikäteen tarkasteltuna kokemus vahvisti ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää lapsen kuuleminen, varhainen- ja kokonaisvaltainentuki ja turvalliset aikuiset ovat vaikeissa elämäntilanteissa.

Täysi-ikäistymisen jälkeen katkaisin välit äitiini hetkellisesti suojellakseni omaa jaksamistani. Myöhemmin äiti hakeutui hoitoon ja sitoutui päihteettömään elämään. Aloimme vähitellen rakentaa suhdettamme uudelleen, ja nykyisin hän on ollut useita vuosia raittiina. Kokemus on opettanut minulle, että toipuminen ja muutos ovat mahdollisia myös hyvin vaikeiden vaiheiden jälkeen.

Menneisyyden kokemuksilla on edelleen vaikutuksia elämääni, mutta terapian ja muun tuen avulla olen pystynyt käsittelemään niitä rakentavasti. Koen, että juuri omat kokemukseni ovat vahvistaneet empatiakykyäni, resilienssiäni sekä ymmärrystäni siitä, miten merkittävä vaikutus turvallisilla aikuisilla ja oikea-aikaisella tuella voi olla lapsen elämässä.

Oma taustani on herättänyt minussa vahvan halun työskennellä lasten ja nuorten parissa sekä edistää päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Tavoitteenani on olla mukana rakentamassa turvallisempia kasvuympäristöjä ja tarjota sellaista tukea, jota itse olisin lapsena tarvinnut.

 - Janette K.

Lähteet:

A-klinikkasäätiö. 2026. Lasinen lapsuus: Tietoa lasisesta lapsuudesta. Viitattu 11.5.2026. https://lasinenlapsuus.fi/tietoa-lasisesta-lapsuudesta/

MLL. 2026. Vanhemman alkoholinkäyttö. Viitattu 11.5.2026. https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vanhempi-juo-liikaa/