Kun arki horjuu – lapsi lastensuojelun keskiössä

Kuva: ChatGPT

 

Päihteet lapsiperheissä ovat aihe, joka herättää monessa ennen kaikkea ristiriitaisia tunteita. Toisaalta siihen liittyy paljon huolta ja pelkoa, mutta samalla myös ajatus siitä, että oikeanlaisella tuella tilanteisiin voidaan vaikuttaa ajoissa. Lastensuojelun näkökulmasta kyse ei ole vain yksilön ongelmasta, vaan koko perheen tilanteesta. Lopulta keskiössä on aina lapsi – hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja se, millaisessa arjessa hän kasvaa.

Päihteiden käyttö voi näkyä perheen arjessa monella tavalla. Se ei välttämättä ole heti ulospäin näkyvää, vaan voi kietoutua osaksi selviytymistä vaikeista tunteista tai kuormittavista elämäntilanteista. Samalla se voi kuitenkin heikentää vanhemman toimintakykyä ja lisätä arjen ennakoimattomuutta. Kun arki muuttuu epävakaaksi, myös lapsen kokemus turvallisuudesta voi horjua. Lapsi saattaa joutua kantamaan huolta vanhemmastaan tai sopeutumaan tilanteisiin, joita hänen ei kuuluisi kohdata. Juuri tästä syystä lastensuojelun tehtävä korostuu: lapselle on turvattava mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö (THL 2023).

Olen pohtinut paljon sitä, miten tärkeää varhainen tuki tällaisissa tilanteissa on. Usein ajatellaan, että lastensuojelu astuu kuvaan vasta silloin, kun tilanne on jo kriisiytynyt, mutta todellisuudessa apua pyritään tarjoamaan jo varhaisessa vaiheessa. Avohuollon tukitoimet, kuten keskustelut, ohjaus ja erilaisten palveluiden järjestäminen, voivat olla ratkaisevassa roolissa. Niiden avulla perhettä voidaan tukea arjessa niin, että ongelmat eivät pääse syvenemään (Päihdetyö lastensuojelussa 2022).

Samalla on tärkeää tunnistaa, miten suuri merkitys vanhemmuudella voi olla muutoksen motivaationa. Vaikka päihteitä käyttävät vanhemmat kohtaavat usein vahvaa leimautumista, se voi tehdä avun hakemisesta entistä vaikeampaa. Ajatus siitä, että vanhempi tulee tuomituksi tai menettää lapsensa, voi estää kertomasta omasta tilanteesta rehellisesti. Siksi palveluiden saavutettavuus ja kohtaamisen tapa ovat mielestäni aivan keskeisiä – avun pitäisi tuntua mahdollisuudelta, ei uhkalta (Päihdetyö lastensuojelussa 2022).

Kun miettii lastensuojelun ja päihdepalveluiden suhdetta, korostuu erityisesti yhteistyön merkitys. Päihdepalvelut eivät ole irrallinen osa, vaan ne muodostavat tärkeän tukiverkoston perheelle. Ne voivat tarjota kuntoutusta, hoitoa ja konkreettista tukea arkeen, mutta usein tarvitaan myös terveydenhuollon osaamista esimerkiksi vieroitushoidossa tai mielenterveyden tukemisessa. Olennaista on, että perheen tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena, eikä keskitytä vain yhteen ongelmaan tai yhteen perheenjäseneen (THL 2023).

Erityisen merkityksellisenä pidän päihde-ensikotien toimintaa. Ajatus siitä, että tukea tarjotaan jo raskauden aikana, tuntuu sekä inhimilliseltä että ennaltaehkäisevältä. Näissä yksiköissä yhdistyvät päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen tavalla, joka voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. On pysäyttävää ajatella, että oikea-aikaisella tuella voidaan ehkäistä sikiövaurioita ja samalla vahvistaa äidin ja vauvan välistä suhdetta. Kuntoutus voi olla pitkä prosessi, mutta sen tavoitteena on paljon enemmän kuin pelkkä päihteettömyys – se liittyy arjenhallintaan, vanhemmuuteen ja koko perheen hyvinvointiin (Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen 2008, 140).

Kaikista tukitoimista huolimatta on tilanteita, joissa lapsen turvallisuutta ei pystytä takaamaan kotona. Tällöin lastensuojelun on tehtävä vaikeita päätöksiä, kuten lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Ajattelen, että nämä tilanteet ovat usein monella tapaa raskaita kaikille osapuolille. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyse ei ole rangaistuksesta, vaan lapsen suojelemisesta. Vaikeimmissa tilanteissa voidaan tarvita myös erityistä huolenpitoa, jonka tavoitteena on katkaista haitallisia kierteitä ja tukea lasta takaisin turvallisempaan arkeen (THL 2023).

Lastensuojelun työntekijän haastattelussa nousi esiin myös työn emotionaalinen kuormittavuus. Päihdeongelmien kanssa työskentely voi olla raskasta, sillä tilanteet ovat usein monimutkaisia ja muutokset hitaita. Työntekijän mukaan kaikkein vaikeimpia ovat tilanteet, joissa lapsen turvallisuus on välittömästi uhattuna ja joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja, kuten kiireellinen sijoitus. Vaikka päätökset tehdään lapsen edun näkökulmasta, ne voivat tuntua raskailta sekä perheelle että työntekijälle. Samalla onnistumiset, kuten vanhemman kuntoutumisen eteneminen tai perheen tilanteen vakautuminen, koettiin merkityksellisinä ja työssä jaksamista tukevina kokemuksina.

Ammattilaisten näkökulmasta yksi suurimmista haasteista liittyy päihdeongelman tunnistamiseen ajoissa. Kaikki ei ole heti näkyvää, eikä omaa tilannetta välttämättä haluta tai pystytä sanoittamaan. Työntekijän on tasapainoiltava herkän havainnoinnin ja asiakkaan kokemuksen kunnioittamisen välillä. Samalla luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Tilanteesta tekee erityisen haastavan se, että päihdeongelma koskettaa usein koko perhettä, vaikka kaikki sen vaikutukset eivät olisi heti nähtävissä (Anonyymi haastattelu 2026).

Lopulta ajattelen, että tärkeintä on saada apua riittävän ajoissa. Lastensuojelun keskeinen tavoite ei ole puuttua vasta silloin, kun ongelmat ovat jo syviä, vaan mahdollistaa tuki riittävän varhaisessa vaiheessa. Uskon, että kun perhe kohdataan oikealla tavalla ja heille tarjotaan sopivia tukimuotoja, voidaan rakentaa kestävämpiä ratkaisuja.

Päihdeongelmat eivät mielestäni määritä ihmistä lopullisesti – eivätkä myöskään hänen vanhemmuuttaan. Kun mukana on ymmärrystä, tukea ja toimivaa yhteistyötä, on mahdollista löytää uusia suuntia. Se antaa toivoa siitä, että myös vaikeista tilanteista voi syntyä jotain turvallisempaa – sekä lapselle että vanhemmalle.

-Jessica F

 

Lähteet

Lappalainen-Lehto, R., Romu, M.-L. & Taskinen, M. 2008. Haasteena päihteet – Ammatillisen päihdetyön perusteita. Helsinki: WSOYpro.

Päihdetyö lastensuojelussa 2022. Päihdetyö lastensuojelussa – Avohuollon tuki. Viitattu 27.4.2026. https://avohuollontuki.fi/palvelut/pa-ihdetyo-lastensuojelussa

THL 2023. Lastensuojelun asiakkaan päihdepalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.4.2026. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/lasten-ja-nuorten-lastensuojeluopas/hyvinvointiasi-tukevat-ammattilaiset/terveydenhuolto/lastensuojelun-asiakkaan-paihdepalvelut

Julkaisemattomat lähteet

Anonyymi haastattelu 2026. Lastensuojelun työntekijän haastattelu. 2026.