Varhaisen tuen merkitys päihdeperheissä kasvavien lasten hyvinvoinnille

 

Kuva: ChatGPT

Suomessa merkittävä määrä lapsista kasvaa perheissä, joissa päihteiden käyttö kuormittaa arkea ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Ilmiö on pysynyt yleisenä pitkään, ja sen vaikutukset ulottuvat usein lapsuudesta aikuisuuteen. Arvioiden mukaan sadoillatuhansilla suomalaisilla on kokemuksia päihteiden ongelmakäytön varjostamasta kasvuympäristöstä, minkä vuoksi ilmiötä pidetään myös merkittävänä kansanterveydellisenä haasteena. (Ansamaa 2026.)

Varhaislapsuus ja sikiöaika ovat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta erityisen herkkiä vaiheita, sillä kehitys tapahtuu tällöin erittäin nopeasti. Tämän vuoksi lapsi on myös poikkeuksellisen altis hoivaympäristön kuormittaville ja haitallisille tekijöille. Lapsen kehityksessä on herkkyyskausia, joiden aikana esimerkiksi stressinsäätelyn, kielen, kiintymyssuhteiden ja kognitiivisten taitojen kehitys on erityisen riippuvaista turvallisesta ja vakaasta kasvuympäristöstä. Näihin vaiheisiin ajoittuvat haitalliset kokemukset voivat heikentää olennaisten taitojen kehittymistä ja lapsen mahdollisuuksia saavuttaa täysi kehityksellinen potentiaalinsa. (Jussila 2022.)

Lapsuudessa koetut laiminlyönti, kaltoinkohtelu sekä perheen ja yhteisön vaikeudet voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tutkimusnäyttö osoittaa, että varhaiset haitalliset kokemukset lisäävät riskiä heikommalle terveydelle, sosiaaliselle toimijuudelle ja kognitiiviselle kehitykselle myös aikuisiällä. Varhaisilla elinolosuhteilla ja turvallisella kasvuympäristöllä on siten keskeinen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja myöhemmälle hyvinvoinnille. (Jussila 2022.)

Päihdeperheessä kasvaneilla lapsilla ja nuorilla voi esiintyä tiedostettuja tai tiedostamattomia sisäisiä ristiriitoja, jotka kuormittavat psyykkistä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Tämä kuormitus voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana stressinä, käyttäytymisen haasteina tai erilaisina somaattisina oireina ja sairauksina. Lapsuuden kokemusten vaikutukset eivät aina näy välittömästi, vaan ne voivat nousta esiin vasta nuoruudessa tai aikuisiällä. (Ansamaa 2026.)

Lapsuuden haitalliset ja haavoittavat kokemukset aiheuttavat merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen ja lasten turvallisuuden tukeminen ovat yhteiskunnallisesti kannattavia, sillä ne voivat vähentää myöhempiä terveys-, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Euroopassa lapsuudenaikaisten kielteisten kokemusten vaikutusten arvioidaan aiheuttavan vuosittain kustannuksia, jotka vastaavat noin 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Suomessa kustannusten on arvioitu olevan vielä tätäkin suuremmat. (Jussila 2022.)

Merkittävä osa kustannuksista liittyy lapsuudessa koettujen laiminlyöntien, kaltoinkohtelun ja perheiden kuormittavien olosuhteiden pitkäaikaisiin vaikutuksiin, jotka näkyvät muun muassa väkivaltana, mielenterveyden häiriöinä sekä päihteiden käytön lisääntymisenä. Erityisesti alkoholin ongelmakäyttö, tupakointi ja niihin liittyvät sairaudet aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Tutkimusnäyttö korostaa, että ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, kuten vanhemmuuden tukeminen, turvallisten kiintymyssuhteiden vahvistaminen ja lasten resilienssiä edistävät toimet, voivat merkittävästi vähentää haitallisten kokemusten vaikutuksia ja tuottaa huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. (Jussila 2022.)

- Janette K.

 

Lähteet:

Ansamaa, L. 2026. Suojaavia tekijöitä voivat olla muut aikuiset, koulu ja mielikuvitus. Viitattu 12.5.2026. https://www.raitis.fi/2018/03/21/lapsuus-paihdeperheessa-saattaa-oirehtia-vasta-aikuisena/

Jussila, H. 2022. Miksi varhainen tuki on tärkeää? Viitattu 12.5.2026.
https://www.parempaalastensuojelua.fi/fi/uutinen/miksi-varhainen-tuki-on-tarkeaa

Tekstin kieliasun parantamiseen on käytetty ChatGPT-tekoälyä.